Talvijuomien suosikit

Jokunen tovi sitten mulla oli muutaman tutun kanssa puhetta siitä, millaiset juomat maistuvat vuoden pimeimpään aikaan. Tummat oluet, glögi, erilaiset kuumat totit ja punaviini nousivat aika nopeasti kaikilla esille. Mä jäin miettimään asiaa vielä lisää ja kun kysyttiin, oisko mulla halua kertoa näistä täällä Kalajuttuja-blogissa ei vastausta kauaa tarvinnut miettiä. Eli tässä on mun suosikit talven juomiksi.

Olut on mulla se ykkösvaihtoehto. Vaikka yleisellä tasolla lähes kaikki tyylit maistuvatkin, on painotus talvella selkeästi tummempien ja tuhdimpien puolella. Hyvä puoli tässä on, että suurin osa talvioluista on juuri tuollaisia ja vaihtoehtoja löytyy. Tukeva mallasrunko, riittävästi humalaa tasapainottamassa suurinta makeutta ja sopivasti alkoholia pitävät paketin hyvin kasassa. Pientä punaista etiketissä tai hanalätkässä, niin jouluoluen määritelmäkin on mukana.

Mallaskoski True Bock, Chimayn Punainen, Schlenkerla Rauchbier Urbock ja Põhjala Pime Öö ovat kaikki sellaisia, jotka sopivat edellä mainitsemiini määreisiin täydellisesti, mutta ovat kuitenkin täysin erilaisia keskenään. Yhteistä näille on myös tasapainoisuus sekä puhdaspiirteisyys ilman ylimääräisiä kikkailuja. Pieni mausteisuus talvioluissa ei mua haittaa, kunhan se ei niin sanotusti hypi silmille. Lambicit ja sourit on sitten asia erikseen, niissä saa marjat ja mausteet maistua kunnolla.

Kuumat juomat maistuvat myös ilman viiletessä. Silloin kaadan mukiini mieluusti jonkin totin. Jallu-Cassis -toti on varmaan varmin valinta. Yleensä käyttämissäni mustaherukkamehussa tai -liköörissä on sen verran makeutta, että sokeriakaan ei tarvitse lisätä. Perinteinen rommitoti sitruunaviipaleella ja hunajalla toimii myös lähes aina. Pientä twistiä siihen saa maustamalla totiveden vaikkapa vaniljalla ja tähtianiksella. Toinen helppo kikka saada makua lisää on korvata vesi hyvällä omenamehulla ja korvata lusikka kanelitangolla.

Glögiä mä maistelen aika harvoin. Kuitenkin pikkujouluaikaan glögiä tulee kumottua muutama höyryävä mukillinen, perinteinen terästetty punainen on silloin mun valinta.  Terästykseen on useampi vaihtoehto. Kotimaisen kirkkaan tilalle kaadan mieluummin tilkan viskiä tai rommia. Vaaleaa glögiä maistelen punaistakin harvemmin. Mulle toimivin syntyy kuumasta omenamehusta, tähtianiksesta, kanelista, neilikasta ja Becherovkasta.

Noiden edellä mainittujen lisäksi maistuu toki moni muukin juoma, esimerkiksi peri-brittiläinen mulled cider. Siihen, minkälaista juomaa kulloinkin tekee mieli vaikuttaa moni asia, on se sitten paikka, aika, seura tai tilanne. Onneksi vaihtoehtoja on runsaasti.

Hyvää alkavaa talvea,

Teemu / Kaunis Kampela